Kirjan on kirjoittanut Tuutikki Tolonen ja Eppu Nuotio. Kirja on toinen osa Pensionaatti Onnela-sarjaa, josta ensimmäinen osa oli nimeltään Delfinan matka-arkku. Olen lukenut senkin ja minun (ja Ringon)arvostelun siitä voit lukea täältä.

Kirjan edellisessä osassa pensionaatti (=täysihoitola) Onnelan rakennus aiotaan purkaa huonon kunnon vuoksi. Argentiinalaiset Delfina ja hänen isoisänsä kuitenkin tulevat pelastamaan talon ja niin pensionaatti voidaan taas avata. Tässä toisessa kirjassa tulee talvi ja Delfina harmittelee suomalaisten tomaattien kuntoa. Delfina myös joutuu menemään kouluun, mutta pensioonaattiin ilmestyy uusia asukkaita, joilla jokaisella on oma salaisuutensa

Annan tällekin kirjalle kolme tähteä. Rakastan edelleen sen iloisuutta ja sen hahmoja. Delfina on todella hurmaava henkilö ja hänen luonteensa ja puhetapansa naurattaa ja hymyilyttää hyvällä tavalla. Hänen elämänasenne on ihailtava. Myös se, että kirjassa on erilaisia kieliä saa minut tykästymään. Kirja on hauska.

Mutta se ei oikein nappaa mukaansa. Itselläni kesti aika kauan lukea tämä. Kahdesta syystä. Toinen oli, että minulla itselläni oli kiireitä, mutta toinen syy oli se, että tämä oli jotenkin tylsä. Se ei temmannut mukaansa, eikä sen lukeminen vaikuttanut minuun pahemmin. Voisin siis periaatteessa sanoa, ettei tämä ole hyvä kirja, sillä periaatteeni on, että kun kirja jättää jälkeensä jonkun olotilan tai saa minut miettimään asioita, silloin se on hyvä. Tämä on tietysti omakohtaista, toisille tämä saattaa olla merkittäväkin kirja.

- MYY :)